Valmistautukaa siiliasentoon - se on kohta taas menoa. Kaikilta kaikille! Opiskele ja opeta!

Kirjoittaminen - kirjoittamisen vaarat, viina ja unettomuus

  • Työttömän työpaja
    Työttömän työpaja
  • yöt
    yöt
  • Aamun varjot
    Aamun varjot
  • Ziljoona kertomatta jäännyttä tarinaa.
    Ziljoona kertomatta jäännyttä tarinaa.
  • Kun tiedät jokaisen kirjan paikan niin mitä niitä järjestelemään.
    Kun tiedät jokaisen kirjan paikan niin mitä niitä järjestelemään.

Täällä on ollut mielenkiintoisia "listoja" ja juttuja kirjoittamisesta. Minulle ei itselleni jää niinkään mieleen nimet, paitsi hyvin erikoiset sukunimet. Paremmin on jäännyt mieleen erilaiset avatarit ja joidenkin avatar-kuvien kohdalla avaan blogin aina ja luen, oli aihe mikä tahansa. 

Itse olen aktiivisesti kirjoitellut hieman kausittain. 1980-luvulla silloin kun elämä oli levotonta tuli kirjoitettua paljon. Sitten tuli noin kymmenen vuoden jakso, jolloin ei kerinnyt kirjoittaa, eikä oikein lukemaankaan.

1996 ja eteenpäin rupesin sitten kirjoittelemaan enemmänkin. Kirjoittelin nettiin ja koska mitään keskustelupalstoja ei ollut muita kuin jenkkiläisiä, kirjoittelin niihin. Asuin Venäjällä ja olin joka ilta ja viikonloppu yksin kotona, joten kirjoittamisesta tuli muutamssa vuodessa varsin maanista puhaa. Kirjoittaminen alkoi vaikuttaa uniini ja kirjoituksistani tuli yhä abstraktimpia.

Luulen, että vuosi oli 2000 ja oli pääsiäinen ja pitkät pyhät, muistaakseni viisi vapaapäivää. Oli kaksi vaihtoehtoa; dokata tai kirjoittaa ja dokata. Päätin että en dokaa vaan testaan kuinka paljon ihminen pystyy kirjoittamaan non-stoppina, pelkästään nukkuen välissä. Ostin siis ruokaa viikoksi ja aloin kirjoittaa. 
Kolme vuorokautta jaksoin kirjoittaa pienet torkut aina välillä, eikä juttu ottanut loppuakseen, mutta tapahtui niin, että kun yritin hieman nukkua, kuulin pelkkää venäjää, eli kaksi naista keskusteli päässääni keskenään - taukoamatta. En kuitenkaan ollut kuullut venäjänkielen sanaakaan yksin kotona ollessani, enkä koskaan kirjoita mitään venäjäksi, enkä ole venäjänkielen kirjoittamista koskaan oikein harjoitellutkaan.
Huomasin, että sain rauhan näiltä kahdelta ainoastaan kirjoittaessani, enkä siis saannut nukkua rauhassa.

Lopulta, luulen että menossa oli neljäs päivä, menin kauppaan ja ostin hieman ruokatäydennystä ja viinaa kotiin niin paljon kun muovikassit kesti. Siinä ei mennyt kauaa kun kaikki ongelmat päässä laukesi ja takuuvarmasti nukuin - muistaakseni joku 12 tuntia tai silleen.

Jatkoin silti kirjoittamista, mutta nyt ainakin tiesin, ettei rajoja kannata hirveästi lähtee kokeilemaan vaan vaihdoin tyyliä, jota en nyt tässä kuitenkaan lähde kuvailemaan.
Vielä; pisin kirje jonka olen kirjoittanut on (muistaakseni) 57 tulostettua A4-sivua ja saaja oli aika lailla otettu kun hän sen postissa sai. Siksi kait hänkin muutti Venäjälle (Latviasta) ja meni kanssani naimisiin. 

Nyttemin saan harvemmin kirjoituspaineita, joskin kun kirjoittaa poliittisia kirjoituksia tai muita asiatekstejä ei pollaa silleen pakota, koska siinä ei tarvitse laittaa kaikkea peliin samalla tavalla kun jos aivan omasta päästään rupeaa heittämään legendaa.

Minua vaivasi unettomuus pitkään, mutta nyt olen siihenkin keksinyt hyvän keinon: lataan ZEN-laitteeseen jonkun äänikirjan, laitan kuulotulpat korviin, ummistan silmät ja uppoudun kyseisen äänikirjan maailmaan. Jossakin vaiheessa nukahdan ja yleensä jossakin vaiheessa tulpat putoavat, vaikkaikin laitteessa riittää kyllä virtaa aamuun saakka, eli on ollut sellaisiakin aamuja, joina kuuntelen edelleen samaa kirjaa herätessäni  unestani.
Tästä tulee kuitenkin tiettyjä ongelmia, jos ei hieman valitse minkälaista kirjallisuutta alkaa kuuntelemaan. Kovin draamapitoista kirjallisuutta ei kannata uniinsa tunkea.
Tänä yönä alkaa uusi kirja: Lars Kepler - Eldvittnet  
Joku dekkari, mutta ei varmaankaan liian levoton. 

 

Jos Sinulla on tarve kirjoittaa tai tunnet, että kirjoittaminen voisi olla Sinulle hyvä juttu, voin tietysti myös kirjoittaa kirjoittamisesta. Eli "miten juttu ei lopu koskaan"-keinoni. Seuraavassa blogissani vaikka - ehkä.

 

Henry

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Jos ei kirjat kiinnosta, niin käy täällä seikkailemassa:

http://www.solarsystemscope.com/scope.swf

Henry

Käyttäjän MattiUusimies kuva
Matti Uusimies

Tässä kuvattu se ei ole mitään terapeuttista kirjoittamista(kai?), sitäkin omistautuneempaa. Kiehtovaa. Mystisessä transsissa kun joskus tulisikin tehtyä oikea ihmetekele!

Käyttäjän saaristo kuva
Henry Björklid

LOL
Parhaan vastaanoton saannut kirjoitukseni, (omalla metodillani ja selvin päin kirjoitettu), oli nimeltään:
"How I met the soul-biking rabbits and became their General Secretary"
Minulla on se vielä jollakin kovalevyllä. Aina kun vaihdan tietokonetta, irrotan kovalevyn ja laitan talteen.
Kerran suomensin sen, mutta ei sitä kukaan oikein ymmärtänyt. ;=)

Henry